miksi turhaan ostaa kaupasta kun voi tehdä itse...

/ sisalto / veneet / jolie

Jolie

Rakentaja: Matti Leino
Valmistui: Keväällä 2002
Rojekti jatkuu taas...

Jolie odottaa kuumeisesti kipparinsa hellää huolenpitoa ja kosketusta. Pressua on raoteltu ja kunhan työkiiret aavistuksen helpottavat niin...

Jolie, tyypiltään Teemin, on Van de Stadtin kahdeksankymmentä luvun alkupuolella suunnittelema konstruktio, joka silti edelleenkin on aikaslailla ajankohtaisen mallinen. Jolie on kevytuppoumainen, paljon raasereiden puolelta vaikutteita saanut malli. Leveä perä, tasainen pohja sekä muutenkin mukava ulkonäkö kertovat omaa kieltään.

Pituus:6,5 m
Leveys:2,5 m
Syväys:0,75 / 1,3 m
Uppouma:1050 kg
Masto10,4 m
Isopurje:14,5 m2
Genua:~16,5 m2
Fokka:10,0 m2
Spinaakkeri:36,0 m2

Jolie on rakennettu kahdeksan millin vahvuisesta vanerista, jonka jälkeen siihen laminoitiin kylkiin kerros ja pohjaan kölin kohdalle kolmisen kerrosta lasikuitua. Kannessa ja ruffissa on tätä samaa 450g:n lasikuitua myöskin yksi kerros. Yhden kesäloman käytin rungon hiomiseen käsin, mutta lopputulos oli todellakin vaivan arvoinen - joskaan sitä en silloin arvostanut...

Sisutuksen suhteen olen koittanut pitää vaalean linjan, laipiot ja ruffin katto on maalattu valkoiseksi, muun rungon säilyessä puun värisenä ja kuvioisena. Sisutuksen suhteen en ole vielä ehtinyt kovin paljoa herkutella, mutta istumalaatikko ja muutenkin ulkopuoli on tehty mahdollisemman näyttäväksi. Valkoinen maalipinta yhdessä lakattun mahongin kanssa luovat upean konstrastin, lisänä tietysti rungon hieman racing-henkinen kiiltävä violetti maalipinta.

Takilointi on suoraan H-veneestä, poikkeuksena vanttien pituuden sovittaminen oikeiksi. Purjepinta-ala on ehkä hieman yläkanttiin tämän kokoiselle veneelle, onhan H-vene kuitenkin pari metriä pidempi ja jonkinverran raskaampi. Mutta takilan oikeilla ja monipuolisilla säädöillä, varsinkin levangin ahkeralla purjehduksen aikaisella käytöllä, purjehtiminen on kuitenkin silkka nautintoa. Ja kevyellä tuulella mennään ja lujaa!

Heloitus on pääasiassa Harkenin ja Bartonin sulavaa yhteistyötä. Jalusvinsseiksi valitsin kohtalaisen reteet Harkenin 16ST-mallit, itsejalustavat lähinnä yksinpurjehdusta helpottamaan. Nostinvinsseinä on Harkenin pienimmät, lutuiset 6-koon myllyt. Pylpyrät ovat Bartonin valmistamia, vinssinvapauttimina komeilevat Spinlockin pikkulukot.

Veneen syntyminen muodostui hieman työläämmäksi, kuin alunperin lapsellisesti ajattelin. Rakentaminen alkoi vuoden 1994 joulukuussa, ja siitä eteenpäin tein sitä pari vuotta lähes joka päivä. Oi niitä aikoja, kun alkoholi ei vielä maistunut, eikä muutenkaan tarvinnut stressata tulevaisuudesta; olinhan elänyt vasta neljätoista kesää, kun projektin aloitin.

Parin vuoden puurtamisen jälkeen iski turhautuminen, ja niin projekti jäi enemmän tai vähemmän oman onnensa nojaan. Silloin tällöin rakentelin sitä, ja syntyihän siihen aika ajoin jotain uutta. Joulukuussa 2001 isäni patisti ja inspiroi kaivamaan projektin taas päivänvaloon. Neljän kuukauden tiukan puurtamisen jälkeen Jolie oli vesillelasku kunnossa; joskin hieman sisustaltaltaan keskeneräisenä. No, pitäähän sitä työtä säästellä tulevillekin keväille.=)

Oman dramatiikkansa vielä vesillelaskuunsa toi vanhahko perämoottori. Laskupäivänä tuuli oli kohtalainen, about seitsemän metriä sekunnissa, mutta kun Jolie kellui satama-altaassa, niin moottorihan ei suostunut käynnistymään ja aallot alkoivat painaa kohti rantaa. Luojan kiitos muutama sukulainen oli tullut moottoriveneellä todistamaan tuota historiallista hetkeä, ja hinausköyden toidessa päässä alkoi ensimmäinen merimatka kohti turvallista kotisatamaa.

Seuraavan päivän neitsytpurjehduskaan ei sujunut aivan niinkuin elokuvissa. Tuuli oli yön aikana hävinnyt, ja niin kelluttiin Reposaaren edustalla toista tuntia purjeet löysinä, kunnes tuulenvire alkoi puhaltamaan. Kolmisen tuntia riitti riemua, kunnes ukkonen nousi. Pääsimme juuri laiturin edustalle ja aloimme valmistatua purjdeiden laskuun, kun ensimmäinen ukkospuhuri tuulahti, meidän purjehtiessa vielä täydellä purjekerralla ja osan miehistöstä ollessa vasta ensimmäistä kertaa purjeveneessa.=) Oppihan Jarkko ainakin purjehtimisen realiteetit heti kättelyyn - tosin en onnistunut siltikään pelästyttäämään kaveria...

Ensimmäisellä purjehduskaudella maileja ei tullut lokiin aivan niin paljoa, kuin ajattelin, suurimpana syynä tähän tietysti työpaikan sijaitseminen toisella paikkakunnalla, sekä sopivien purjehdustuulien puuttuminen - pääsääntöisesti tuuli joko liikaa, tai sitten ei ollenkaan.=( Reposaaresta tämän kokoisella veneellä lähteminen on aina mielenkiintoista, joka ilmansuuntaan lähtiessä pitää kiertää meren kautta. Ja yleensä kovan tuulen vallitessa, se myös tuulee mereltä. Ensimmäinen kesä menikin Jolien purjehdusominaisuuksiin totuttelemiseen, sekä pienten, lähinnä heloituksessa olevien yksityiskohtien hiomiseen.

Mutta kaikenkaikkiaan, tämän vuoksi elämä on elämisen arvoista. Vaikka välillä tuntuu, että kaikki kaatuu päälle eikä mikään tunnu onnistuvan, niin köydet irroitettuani mieli lepää itsensä ja luonnon täydellisessä harmoniassa. Kun vain kuulenkin tuulen ja meren yhteisen sinfonian, muulla maailmalla ei ole väliä, kaikki huolet unohtuvat. Viisaan miehen sanoin, Navigare necesse est, vivere non necesse.

Lisää kuvia löydät Jolien Kuvagalleriasta

Edit: 08.05.2006 - Kevätkunnostus alkaa!
Edit 2: 20.05.2006 - Vesillelasku!

Kevät on taas tullut, yllättäen niinkuin joka vuosi. Tämänkeväisellä TODO-listalla on mm. seuraavanlaista askaretta iltojen iloksi (alhaalta ylöspäin):
» Pohjan hionta, pohjustus sekä myrkkymaalaus (pitää vaihtaa maalia, Mille Lightin saatavuus Porista on aivan säälittävän huono)
» Kylkien pesu+vahaus (ensi keväänä uusi kiiltävä maali pintaan)
» Reunalistat. Viime vuonna löysin pienen särön hekumallisen kauniissa maalipinnassa kyljen ja kannen liitoksessa, nyt siihen pitää saada korjaus!
» Kannen karhennus. Joko Treadmaster (über-kallis) tai Hempelin liukuestelasikuulia maalin joukkoon sekoittaen
» Makeavesisäiliö + täyttörööri ja muut tilpehööperit (on se jo kumma jossei vieläkään makiaa vettä saa paatissaan)
» Lavereiden kiinnitys (nojoo, ne nyt on mitättömän pienet puiset puupalikat jotka pitävät nuo laverit paikoillaan)
» Perämoottorin käynnistys/latauskaapelin vienti/tuonti akulle
» Saalinkien lievä modaus (ne pirulaiset on liiaksi taaksepäin, vanttien linja on hieman höperö tällöin)
» Ja taas jotain muuta jota en taaskaan keksi...


Edit: 09.08.2005 - Taas tapahtuu!

Hieman myöhään heränneenä, kippari on taas tulessa. Tämä päivä on mennyt traileria laitellessa, huomenna vielä jatkuu sama souvi. Pitkähkön säilytyksen johdosta muutamia pikkuvikoja on ilmennyt:
» Uusi: Peräsimen lavassa n. kymmenen sentin halkeama.
» Kyljessä parissa kohtaa katoksen myrskutuulessa vaeltelun aiheuttamia hankaumia. Narf.
» Kannessa pieni maalin lohkeama Edit: Kaksi...:(
» Ikkunat vuotavat (tämän tosin huomasin jo ensimmäisenä kesänä)
» Lakka ilmeisesti irronnut muutamasta vaneripinnoita (luukut) Edit: Vanerin viilut irronneet kosteuden vaikutuksesta. Liima pettänyt?
» Luukku paisunut, eikä suostu avautumaan
» Jotain muuta, mitä en ole vielä huomannut...:)


Kommentoi juttua!

Ei arvostelua!

© 2002-2005 kotipolttoinen.com - M Leino, P Lehtonen ja S Lehtinen  - Kävijöitä tänään:


syntikat
kitara
muut musalaitteet
muu elektroniikka
musiikkituotannot
vesilelut sun muut
autot
ruokaohjeet
koodikoodi
muut harrastukset

linkit
kuvagalleria
forum

BLOG

etusivu - english